Lokakuu
Seniorien tapaaminen pidettiin poikkeuksellisesti Pirkan Pirtillä 19.10.2023, koska kirkossa oli käynnissä pientä remonttia ja urkujen huoltoa.
Tilaisuuteen oli saapunut viitisenkymmentä senioria. Aluksi juotiin kahvit totuttuun tapaan, nyt kuitenkin pahvimukeista.
Seurakunnan edustajana pappi Reetta Mörttinen toi kirkon tervehdyksen ja aiheellaan pohjusti päivän esitelmää, kertoen kuvainnollisesti siitä, että jotkin tapahtumat voisivat olla tai tapahtua missä vain maailmassa.
Päivän esitelmä, joka oli ”Asuminen Espanjassa” keskittyi Fuengirolan aurinkorannan kohteeseen, jossa esitelmöitsijä, Terhi Loikkanen, on itsekin viettänyt kymmenisen vuotta.
Hän suositteli aluksi ainakin apartamentos -tyyppistä asumista, koska se sisältää yleensä kaiken, veden, sähkön, internetin ja pesukoneenkin. Sinne tehdään 3 viikon matkoja ja tällaisesta kannattaa ehkä aloittaa. Alueella on paljon suomalaisia eikä kielimuuriin tarvitse törmätä. Palvelut löytyvät suomalaisittain, siellä on jopa suomalainen kauppa (vrt. Prisma) ja suomalainen hammaslääkäriasema ja apteekki.
Toisena aiheena hän puhui asumisen ennakoimisesta. Terhi on toiminut kiinteistövälittäjänä Tampereella ja myös Pirkkalassa. Hän sanoi pitävänsä huonona kaksikerroksisia rivitaloja, ainakin ikäihmisille. Ne pitäisi kieltää! Ihmiset eivät malta luopua omakoti -tyyppisestä asumisesta, vaikka olisi tarve päästä palvelujen lähelle ja lähelle muita ihmisiä. Hän totesi, että palvelu-asuntoja on liian vähän. Ideaaliasunnoksi senioripariskunnalle hän sanoi 60 neliön kerrostalon keskustassa alkovilla. Tuon kokoisessa asunnossa ei ole tilaa majoittaa vieraita, mutta alkovi mahdollistaa sen. (Alkovi tai makuualkovi on syvennys, jota voi käyttää nukkumatilana. Alkoviin voi sisustaa myös työtilan tai pienen lastenhuoneen. Alkovi ei ole huone, mutta sen voi eristää muusta tilasta verhojen avulla. Alkovista saa sisustettua mukavan oleskelupaikan esimerkiksi sängyllä, valaistuksella, hyllyillä ja tauluilla.)
Lopuksi Anna-Maija Lahtinen kertoi Pirkan Pirtin historiaa. Pirkkalan Suojeluskunta oli rakentanut 1925 Kyöstin ja Sankilan alueiden rajalle Lauri ja Elli Sankilan suusanallisesti suojeluskunnan käyttöön antamalle tontille talkoovoimin pavinljonkityyppisen rakennuksen paikallisjärjestön harjoitusten ja kokoontumisen keskuspaikaksi.
Marraskuussa 1944 eduskunta lakkautti Neuvostoliiton vaatimuksesta suojeluskuntajärjestön. Järjestön omaisuuden uudelleenjärjestelyissä talo ja Haikassa sijainnut suojeluskunnan tontti myytiin Pinnistäjille yhden markan hintaan.
Pirkan Pirtti on museoviraston nimeämä suojelukohde. Talo on liikunta- ja kulttuurikäytössä.
Seniorien varapuheenjohtaja Pertti Niemen hallussa oli appiukkonsa jäämistöstä löytynyt ylipäällikön päiväkäsky, jonka hän luki meille. Siinä sanottiin , että eduskunta lakkautti Neuvostoliiton vaatimuksesta suojeluskuntajärjestön 16.11.1944.
Jäsentapaaminen 5.10.2023
Lokakuun 5. päivä oli kuukauden eka jäsentapaaminen.
Päivän aiheena oli Pirkkala 100 v, jossa esitelmöi Pirjo Kivelä. Hän oli koonnut vanhoja asioita vuosien varrelta sekä joitain valokuvia eri kohteista. Puhuttiin myös paikasta Suuppa, nyk. kuntakeskus, joka on saanut nimensä keskustassa olleen Suupan kartanon nimestä. Suurinpiirtein kartanon paikalla sijaitsee keskustan uusin asuinkerrostalo, jossa katutasossa ovat nyt mm. apteekki ja pizzeria.
Haikan kartano tuli esille ollen iso maatila, josta mm on lohkottu suurin osa Haikan ja Killon alueen tontteja Valtion lentokonetehtaan toimesta ja tuella.
Kartanon alueelle kokoontuivat myös sotiin lähteneet joukot, jonka muistoksi portin läheisyyteen on pystytetty muistokivi.
Nykyisin lentokonetehtaasta (Valmet) on jäljellä vain muisto ja Härmälän alueen tehdasrakennusten paikalle on noussut suuri määrä kerrostaloja.
Killon alueelta on muutama kuva muistuttamassa sen alkuaikoja vuosien 1950 - 1970 -luvuilta.
Toisena tarinana saimme tervehdyksen Etiopiasta, jossa jäsenemme Raili ja Juha Vatula olivat olleet joitain vuosia sitten lähetystyössä.
Heidän työalueenaan oli Woshan kylässä sijaitseva Wondo Gennetin lastenkoti, jossa oli 100 lasta.
Painopisteenä oli lasten kristillinen kasvatus ja koulutus. Osalla taidot riittivät yliopistoon asti, suurin osa sai ammatillisen koulutuksen.
Klinikka tarjosi lapsille ja henkilökunnalle terveydenhuoltoa maksutta sekä samoin köyhän Woshan kylän asukkaille. Työn osana oli myös kyläyhteisön rokotustyö.
Ammattikoulun opetusalat olivat metalli- , puu- ja tekstiilityö. Maksuttoman koulutuksen saivat myös kyläyhteisön nuoret.
Kyläohjelma sisälsi lähteiden suojelua, puhdasta vettä ja sanitaatiotyötä. Neuvonta ja konkreettinen huussien rakentaminen oli myös ohjelmassa sekä äitien ja lasten ravitsemusohjaus ja koulutus.
Yhteistyötä tehtiin lähiseurakuntien kanssa mm. jakamalla sidamon-, oromon- ja amharankielisiä raamattuja. Mukaan kuului viranomaisyhteistyötä kylä- ja aluehallinnon kanssa.
