5.3.2026 yhdistyksellämme oli vuorossa kevätkokous.

Maaliskuu

Torstaina 5.3. pidettiin sääntömääräinen kevätkokous.

Ensin tietenkin joimme kahvit tuttuun tapaan. 

Seurakunnan terveiset toi kirkkoherra Tuomo Törmänen. 

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Aarno Raittila ja sihteerinä Tapani Huotari.  Kokous mentiin läpi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen suunnitellusti ja tili- ja vastuuvapaus myönnettiin kokousväen toimesta. 

Toimintakertomukseta nähtiin yhdistyksemme vilkas toiminta. Erilaisia tapahtumia järjestettiin vuonna 2025 reilut 60. Kävijämäärien mukaan tapahtumat saivat liikkeelle yli 1000 jäsentä. Tapahtumia ovat jäsentapaamiset, kerhot, retket ja matkat ja kävelyt ja luontopolut. Uuden digikerhon mukaantulo sai suuren suosion. 

Kokoukseen osallistui jäsenistöstämme 65 henkilöä.

Kokouksen jälkeen kerhojen vastuuhenkilöt esittelivät omat kerhonsa. Esittely avasi monelle varsinkin uudemmalle jäsenelle tietoa, yhdistyksen monipuolisesta kerhotoiminnasta.  

Jäsentilaisuuden lopussa kutsuttiin esittelyyn uusimmat jäsenet, joille puheenjohtajan ja jäsensihteerin toimesta jaettiin jäsenmerkit. Samalla he saivat esitellä itsensä ja kertoa hieman taustastaan. 

Kerhojen esittelyn jälkeen virisi keskustelu, olisiko tarvetta jollekin uudelle kerholle. Esitettiin mm. Bridgekerhoa, mutta yhtään innokasta pelaajaa ei ilmaantunut. Muutkin aiheet ovat tervetulleita.

Toisena asiana oltiin huolestuneita jäsenmäärän vähenemisestä. Todettiin, että se saattaa olla tilapäinen ajankohtaan nähden. Asiaa seurataan hallituksessa.  

19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä oli maaliskuun viimeinen jäsentilaisuus. Kuin enne, aamulla kerrottiin maailman onnellisimmasta maasta, ja se on jo 9:ttä vuotta peräkkäin Suomi.

Päivän esitelmä sattui olemaan juuri tästä aiheesta, jonka piti Onnellisuusinstituutin johtaja Miia Huitti.

No, ensinhän me juotiin kahvit ja teet ja saatiin hyvät leivonnaiset. Seurakunnan tervehdyksen toi rovasti Jukka Jormanainen. 

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on myöntänyt Pirkkalan seurakunnan pitkäaikaiselle papille Jukka Jormanaiselle rovastin arvonimen.

Rovastin arvonimen myöntää piispa oman harkintansa mukaan erityisesti ansioituneelle papille. 

Tämän jälkeen esitelmöitsijä ja neljän lapsen äiti Miia Huitti esitteli itsensä ja kertoi kuinka hän silloin, kun lapset olivat pieniä, opetteli etsimään niitä pieniäkin asioita, joista pitää olla onnellinen. Hän sanoi olleensa stressin partaalla noin 15 v sitten, kun hänelle syntyi kaksoset etuajassa, hän joutui jatkuvasti yöllä hoitamaan heitä ja unet jäivät vähiin. Silloin hän opetteli nauttimaan pienistä onnen hetkistä, ja näin asiat alkoivat rullaamaan. Tuli myös muutto hometalosta. Nyt hän osaa löytää vaikeuksienkin keskellä jotain positiivista.

Onnellisuusinstituutin johtaja Miia Huitti sanoi, että vaikka elämme ajassa, jossa epävarmuus on monin tavoin läsnä, Suomi on edelleen maailman onnellisin maa, yhdeksättä vuotta peräkkäin. Onnellisuus ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa iloa tai huoletonta elämää. YK:n onnellisuusraportin mukaan se rakentuu ennen kaikkea arjen perustekijöistä:
ihmissuhteista, terveydestä, vapaudesta, luottamuksesta, auttamisen halusta ja riittävästä toimeentulosta. 

Toisin sanoen – onnellisuus on ennen kaikkea kokemus siitä, että elämä on turvallista ja ihmiset ovat luotettavia, hän kiteytti.

Hän muistutti, että turvallisuus ei synny vain rakenteista tai viranomaisten työstä, vaikka ne ovatkin äärimmäisen tärkeitä. Yhtä tärkeää on se turvallisuus, jonka me luomme toisillemme arjessa, niin katseissa, kohtaamisissa, kuuntelemisessa ja tavassa kohdata toinen ihminen. Onnellisuus syntyy ystävyydestä ja hyvistä ihmissuhteista.

Puheessa korostui myös valinnan merkitys. Vaikka emme voi aina vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, voimme valita, miten suhtaudumme toisiimme. Pelon sijaan voimme valita luottamuksen – uskon siihen, että ihmisyys ja yhteys kantavat myös vaikeiden aikojen yli.

Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset tekevät arjessaan yksinkertaisia asioita: vaalivat ihmissuhteita, pysähtyvät hetkeen, kokevat kiitollisuutta ja auttavat toisia. Nämä samat teemat ovat monille tuttuja myös omasta elämästä – arjen pienet hetket, läheiset ihmiset ja kokemus siitä, että kuuluu joukkoon.

Tilaisuuden lopussa pysähdyttiin hetkeksi kiitollisuuden äärelle. Miia pyysi meitä sulkemaan hetkeksi silmät ja hengittämään syvään ja ajattelemaan niitä asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Kiitollisuus auttaa huomaamaan sen, mikä on hyvin juuri nyt – ja vahvistaa samalla toivoa ja luottamusta tulevaan, mutta myös vastustuskykyä, sydän- ja verisuonielimistöä sekä ihmissuhteita.

Tilaisuuden viesti oli yksinkertainen mutta tärkeä:

Me emme voi aina valita sitä, mitä maailmassa tapahtuu.
Mutta voimme valita, miten kohtaamme toisemme.

Kun valitsemme luottamuksen, valitsemme yhteyden.
Ja kun vahvistamme yhteyttä, rakennamme turvallisempaa huomista – yhdessä.

Lopuksi jäsenistöltä tuli monia kysymyksiä,

joissa pohdittiin mm. onko suomalainen kateellinen, kannattaako katsoa uutisia, jossa tulee vain negatiivisia asioita, ja että apua kannattaa ottaa vastaan, kun sitä tarjotaan ja monia muita onnellisuuteen liittyviä asioita. 

MITÄ ONNELLISET IHMISET TEKEVÄT?

1  He vaalivat ihmissuhteita

2  He harjoittavat kiitollisuutta

3  He tekevät hyviä tekoja toisilleen

4  He suhtautuvat vaikeuksiin rakentavasti

5  He vertaavat itseään vähemmän toisiin

6  He elävät enemmän nykyhetkessä

7  He pitävät huolta kehostaan

8  He asettavat merkityksellisiä tavoitteita

9  He hyväksyvät, etteivät ole koko ajan     onnellisia