Luontopolut

Syyskuun luontoretki järjestettiin Nokian Maatialanharjun maisemissa 26.9.24. 

Mukaan lähti 16 luonnosta ja liikkumisesta pitävää senioria. Autot parkkeerattiin uimarannan ja grillin kohdalla olevalle P-alueelle, josta luontopolkukin alkaa pienillä portailla. Reitti kulkee pari ensimmäistä kilometriä pitkin harjua ja ehkä ikävänä puolena autoliikenteen melu kuuluu Nokian valtatieltä harjulle. Matkalla harjulla kävellessämme arvuuteltiin korkeuseroa Vihnusjärveen, joka on parhaimmillaan jopa 40 metriä.

Luontopolkumatkajat kävelevät reippain mielin harjulla auringon paisteessa.
Luontopolkumatkaajat Maatialanharjulla

Käveltyämme noin 1,5 km poikkesimme Pitkäniemen sairaalan hautausmaalle. Hautausmaa on perustettu v 1902 ja se on ollut käytössä vuoteen 1964. Sinne on haudattu 462 sairaalassa menehtynyttä potilasta. 

Pitkänniemen sairaalan hautausmaa, jonne on haudattu 462 sairaalassa kuollutta potilasta. Hautausmaa oli toiminnassa vv 1902 - 1964. Keräännyimme potilaiden tekemän muistomerkin taakse ryhmäkuvaan.
Pitkänniemen sairaalan hautausmaa ja potilaiden tekemä muistomerkki. Hautausmaalle on haudattu 462 sairaalassa kuollutta potilasta.

Jatkoimme matkaa harjua pitkin ja heti palatessamme harjulle ylitimme 1. maailmansodan aikana tehtyjä vallihautoja. 

Käveltyämme luonnossa 3,5 kilometriä, saavuimme nuotiopaikalle, johon teimme tulet. Osa söi eväitään ja osa grillasi makkaraa. Lepotauon jälkeen kävelimme osin polkua ja viimeiset sadat metrit latupohjaa pitkin, joka on näin kesäkeleillä hyväkulkuista tietä.

Palattuamme parkkipaikalle tiivistetysti sanottuna kaikki olivat tyytyväisiä. Seuraavan kerran luontopoluille lähdetään ensi keväänä. Nyt lähdimme kotiin toivottaen toisillemme hyvää syksyn alkua!

       __________________________________________________________________

Maatialanharjun ja lähiympäristön luontoa ja merkittäviä kasvi- ja eläinlajeja muualla Nokialla ja vähän Kaakkurista:       

Harjunlaen vanhat kilpikaarnaiset männyt saavat alarinteillä seurakseen kuusia, mutta myös harjun ääreviin oloihin sopeutuneita ketokasveja sekä erityisesti ketosieniä. Harjulla sijaitseekin tiettävästi Suomen ensimmäinen sienilajistonsa perusteella rauhoitettu suojelualue

1      Harju kohoaa Vihnusjärven rannasta jopa 40 metriä ja se sijaitsee jääkauden muovaamalla hiekkamuodostumalla.

 2      Harjun itäosassa sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja, joiden ohi luontopolku kulkee.

3      Kasvusto on pääosin mänty- ja kuusivaltaista metsää.

4      Harju on kuuluisa myös ketokasveista ja erityisesti ketosienilajeista. 

 

Nokian merkittävät lajit

Nokian ja lähiseudun alueella on harvinaisia erityislajeja, joiden säilymistä ja suojelua edistetään talkoilla, tapahtumilla ja julkisella keskustelulla.

Jokihelmisimpukka eli raakku ja purotaimen ovat uhanalaisia ja niitä elää vielä Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian alueella kulkevassa Pinsiön-Matalusjoessa. Ihme, että ne ovat säilyneet jääkauden jäänteinä vieläkin. 

Kynäjalava on merkittävä, sillä sitä kasvaa vain Kokemäenjoen vesistön matalilla tulvarannoilla. Nokialta löytyy myös luonnonvaraista vuorijalavaa. Kynä- ja vuorijalava ovat rauhoitettuja puulajeja.

Kaakkurijärvien Natura-alueen pienillä vesillä pesii useita kaakkuripareja vuosittain vaihtelevalla menestyksellä. Alkukantaisen linnun kaukaa menneisyydestä tulevia ääniä on kunnioitettu ja pelättykin.

Palosirkka on uhanalainen heinäsirkkalaji, joka viihtyy paahteisilla harjuilla ja radanvarsilla. Laji vaatii elinympäristöltään paljasta maan pintaa. Maakunnan ainoan palosirkan kotiketoa hoidetaan vuosittaisilla talkoilla.

Ihmisen Kaakkurille rakentama pesä tekosaarella, joka on tehty vetämällä sammalmätäs veneellä järvelle irti rannasta. Tekosaarien rakentaminen auttaa kaakkurien pesimämenestystä ja poikasten selviämistä. Nokian Kaakkurijärvistä puhuttaessa tarkoitetaan kuudentoista järven aluetta Nokian Porintien pohjoispuolella. – Tosin kolmella näistä järvistä pesii kuikka ja silloin kaakkuri väistää.
Kaakkuri pesällään Itäisen Heinijärven tekosaarekkeella

                _______________________________________________

Elokuun luontopolkuretki tehtiin Niihaman maastossa torstaina 22. päivä. Tällä kertaa samoiltiin luonnossa viidentoista hengen voimin. Alkutaival kiertää Niihamajärven ja päätimme kiertää myös Soukonvuoren luonnonsuojelualueella olevan osuuden. Reitin kokonaispituus on noin 3 km. Matka sujui rattoisasti osalla matkaa olevien puunjuurien yli hyppien ja luontoa ja sen eri osia ihastellen. Luonnonsuojelualueella oli iso myrskyn kaatama kuusi, jonka juuriston mukana on kääntynyt valtava juuripaakku. Toisaalla näimme vanhan lahoontuneen noin 3 metrisen  koivunrungon pätkän, jonka yläpään ”hatussa” oli ollut linnun, ehkä pöllön pesä.

Pidimme juomatauon, jonka jälkeen patikoiti jatkui.
Juomatauko ja matka jatkuu...

Kierroksen lopuksi palasimme takaisin ulkoilumajan luona olevalle kodalle, jossa teimme tulet ja paistoimme makkaraa sekä söimme eväät. Odottaessa puiden  syttymistä  ja  hiilloksen  tuloa  pidettiin  kevyt  tietovisa,  jonka kysymykset oli valittu reitillä olevista opastetauluista. Kisan voitti Herkko S.

Perillä menimme parkkipaikan lähellä olevalle kodalle ja teimme tulet ja grillasimme makkaroita ja söimme eväitä. Lopuksi pienen tarinatuokion jälkeen lähdimme kukin omilla autoillamme kotia kohti.
Eväiden syönnin jälkeen oli juttutuokio ennen poislähtöä.

Alla muutamia kuvia reitiltä ja opastauluista.

                             - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 

Kesän ensimmäinen luontoretki tehtiin Uittamon - Pappilan alueelle 13.6. Osa starttasi lähtöpaikalle keskustan p-alueelta ja osa ajeli suoraan kokoon-tumispaikalle vanhan kirkon p-paikalle. Mukaan lähti 18 reipasta liikkujaa, ensin kävelimme Anian rantatietä, josta käännyimme Uittamontielle.

Kuljimme komeiden asuintalojen ja seurakunnan leirikeskuksen ohi ja sitten pitkin rantapolkuja. Arvuuttelimme lintujen ääniä ja matka jatkui kohti srk:n rantatupaa (uusi sauna) ja sieltä laavulle. 

Tapani L. tuli suoraan laavulle ja oli laittanut grillitulet meille valmiiksi.

Paluumatkalla autoille poikkesimme katsomassa kirkkovenettä vajassa Knuutin Penan johdolla. Palatessamme autoille alkoi pikkuhiljaa tihutella vettä, mutta reissusta selvisimme kuivin nahoin. 

          ____________________________________________________________