Tammikuu
Aloitimme vuoden 2024 ensimmäisen jäsentilaisuuden kahvilla ja pullalla, jonka jälkeen lauloimme virren 30 – Maa on niin kaunis.
Meitä säesti seurakunnan kanttori Liisa Aaltola ja seurakunnan uudeksi kanttoriksi valittu Sofia Harju toimi esilaulajana.
Virren jälkeen muistettiin menneen vuoden aikana poisnukkuneita jäseniämme sytyttämällä heille kullekin kynttilä. Sen jälkeen pidimme seisten hiljaisen hetken heidän muistoilleen.
Päivän teemana oli Sotilaspappien työ yleensä ja miten se on muuttunut tultaessa 2020 -luvulle.
Siitä oli kutsuttu puhumaan Kenttärovasti Kari Mannermaa, Sotilaspappi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.
Hän kertoi, että puolustusvoimissa on 26 sotilaspappia ja kenttäpiispa.
He jakaantuvat maa-, meri ja ilmavoimien puolustushaaroihin ja heistä on naisia 3 ja miehiä 23. Myös reservissä on pappeja sijoitettuna eri joukkoihin.
2000-luku ja siitä eteenpäin oletettiin, että ei enää koskaan sotaa Euroopassa – keskinäisriippuvuus rauhan takeena?
Toisin kävi: siirryttäessä 2020-luvulle Idän uhka ei koskaan poistunutkaan
• COVID, taloudellinen taantuma
• Niukentuneet henkilöstöresurssit, alati lisääntyvät tehtävät ja vastuut ➔ epäsuhta
• Ukrainan sodan eskaloituminen laajamittaiseksi, NATO-jäsenyys
• Sotilaspapit osa toimintakykyjärjestelmää
– Taistelijan mieli, eettinen toimintakyky
– Pappina, sotilaana, kouluttajana ja asiantuntijana PV:n organisaatiossa
• Kansainvälisen yhteistyön kehittämisen ensiaskeleita sotilaspappien työssä ➔ NATO . Miten toimitaan Natossa erilaisten uskontojen kanssa?
Lopputulemana voidaan todeta, että myös pappien työ on melko haastavaa puolustusvoimissa. Myös heidän pitää kyetä elämään ajan hengen mukana.
JÄSENTILAISUUS 25.1.2024
Tilaisuus alkoi perinteisesti kahvittelun ja tarinoinnin merkeissä sekä vaihdettiin kuulumisia.
Ohjelmallisen tilaisuuden aluksi lauloimme virren 499 (Jumalan kämmenellä) ja seurakuntapastori Aija Kaartisen toi seurakunnan tervehdyksen.
Päivän esitelmän aiheena oli ”Kaikkien kotien paloturvallisuus”. Esityksen piti palotarkastaja Juha Nyyssönen ja esitys käsitteli pääasiassa palovaroittimien merkitystä ja akkupaloja.
Palovaroittimia pitää olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 huoneneliömetriä kohti. Paristokäyttöiset palovaroittimet ovat perinteisiä varoittimia. Niiden hankinta, uusinta, asentaminen, testaus ja kunnossapito on vielä asukkaan tai huoneiston haltijan vastuulla. Tämä vastuu tulee siirtymään 1.1.2026 rakennuksen omistajalle.
Palovaroitin havaitsee savun ja hälyttää ennen kuin itse aistimme tai havaitsemme mitään. Hälytyksen sattuessa sinulla on aikaa muutama minuutti pelastautua, yrittää sammuttaa ja kutsua apua numerosta 112.
Akkupalot ovat onneksi harvinaisia, mutta vaarallisia. Nykyään kodeissa on paljon ladattavia akkuja esim. puhelimet, potkulaudat, sähköpyörät, autot. Akkupalot ovat vaikeita sammuttaa. Parhaiten ehkä upottamalla veteen. Kannattaa turvautua asiantuntijan apuun. Lataus tulisi suorittaa aina valvottuna turvallisessa paikassa sekä ilman jatkojohtoja.
Myös tavalliset paristot voivat aiheuttaa tulipalon. Navat kannattaa teipata ennen kierrätykseen viemistä (esim. maalarinteipillä).
