Lokakuun luontopolku Ylöjärven Pikku-Ahvenistolla 12.10.23
Matkaan lähdettiin taas kokoontuen torille, ja hetken tuumimme, että siirretäänkö päivää, kun säätiedotus lupaili kovaa tuulta ja sadetta. Tuuli ei haitannut, mutta sade vaikutti yltyvän. No, päätimme kuitenkin lähteä ja kiertää hieman lyhyempi lenkki. Siispä jaettiin väki autoihin ja suuntasimme Pikku-Ahvenistolle.
Kiersimme järven sivua sen takaosaan, jossa on laavu. Teimme tulet ja hiillosta makkaroille odotellessa keskusteltiin maailman menosta, kukin vuorollaan eri aiheista. Siinä puhuttiin kaasuputken rikkoontumisesta Itämerellä, Tampereen rakennusten purkamisesta ja uusien tilalle tulemisesta, keittokirjoista ja suomalaisten makutottumuksista verraten mm. etelänmaalaisiin. Olihan niitä aiheita ja saatiin makkaratkin grillatuiksi. Katoksen suojassa ollessamme meinasi aurinkokin vilahtaa.
Evästettyämme lähdimme jatkamaan järven toista reunaa tarpoen takaisin autoillemme.
Päätimme ajaa koko porukka Sirpakkaan vohveleille ja niin myös tehtiin.
Syyskuun luontopolku tehtiin to 28.9.2023 Ruutanan luontopolulle Nokian Siuroon.
Matkaan lähti 12 kokenutta eränkävijää. Niinpä suuntasimme reippaasti yli kivien ja juurakoiden. Vilkkaissa mielissämme vilisivät ajatukset aikojen alun jättiläisistä kivikauden ihmisiin. Tietysti vaihdoimme niistä mielipiteitä keskenämme ja tuumailtiin minkähän kokoisia ja näköisiä nuo eri aikojen ihmiset ovat olleet. Kävellessämme saimme ihailla niin jäkälien peittämiä kallioita kuin sammaloituneita kiviä sekä isoja kivenlohkareita, joita ehkä jättiläiset ovat siellä pyöritelleet.
Noin puolivälissä 4 km:n reittiä tulimme Ruutanajärven rannalle, jossa oli nuotiopaikka. Siellä söimme eväitä ja paistoimme makkaroita.
Elokuun luontoretki suuntautui 17.8.23 Hervantaan.
Ensin kävelimme Hervantajärven retkeilyalueelle kohti Makkarajärveä. Talsimme leppoisasti välillä pitkospuita pitkin ja tulipa vastaan portaatkin, koska siinä kallion reuna oli melko jyrkkä. Hyvä näin.
Jatkoimme Hervantajärven eteläpään laavulle, paistoimme makkaraa ja söimme eväät. Reitillä ja laavulla oli muitakin nauttimassa luonnon rauhasta. Syötyämme jatkoimme reittiä takaisinpäin ”lähtöruutuun”.
Tauon jälkeen taivalsimme polun loppuun saapuen takaisin parkkipaikalle. Sää oli selkeä, vaikka aurinko ei ihan paistanutkaan. Retkeläiset palasivat kimppakyydeillään kohti uusia seikkailuja. Lopuksi pitää taas todeta, että jokainen käynti luonnossa ja metsämaastossa herättää uusia ajatuksia kaiken sen näkemän ja kokemiensa havaintojen perusteella. Kyllä luonnossa liikkuminen piristää aina - menkäämme metsään kun jalat vielä kantaa.
Heinäkuussa teimme luontopolkureissun torstaina 13.7. ihan parhaaseen keskikesän aikaan. Reitiksi oli valittu Taaporinvuori - Pirunkivi - Iso-Naistenjärvi maastot ja hyvät ne olivatkin. Tarinoitiin ja reippailtiin rauhassa ilman hoppua sekä keskusteltiin maailman menoista. Pysähdyimme Taaporinvuorelle ottamaan virvokkeita ja jatkoimme kohti Pirunkiveä. Onhan se mahtava! Sieltä jatkoimme järvelle, jossa paistoimme makkarat nuotiolla sekä söimme eväitä. Kiersimme järven, kuvasimme lumpeita ja iloisen puheensorinan vallitessa palasimme autoille. Matkamme kesti vajaat 3 ja 1/2 tuntia ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Palattuamme autoille kaikki olivat sitä mieltä, että näitä tapaamisia pitää olla lisää. Ajankohta oli mieleenpainuva, koska Pohjoismaiden Nato-pääministerit ja Ruotsin pääministeri Kristersson olivat samaan aikaan juuri Suomessa pres. Niinistön ja pres. Bidenin kanssa kokoustamassa pohjoismaisesta yhteistyöstä.